Viikon villiyrtti: Maitohorsma

MAITOHORSMA

Chamaenerion angustifolium

Purppuranpunaisena kukkiva maitohorsma on niin tuttu näky suomalaisessa kesämaisemassa, että kasvia tulee helposti ylenkatsottua. Tällaisissakin asioissa kannattaa aina silloin tällöin päivittää asenteitaan ja saattaa yllättyä positiivisesti. Tämä aliarvostettu, rentun ruusunakin tunnettu, varsin ravinteikas kasvi on monikäyttöisyydessään vertaansa vailla ja sitä voi hyödyntää keittiössä aina juuresta latvaan saakka. Vaikka maitohorsmaa ei kukkapenkkiinsä kelpuuttaisikaan, kannattaa sitä kokeilla lautasella. Ensimmäiset maitohorsman versot eli kotimaiset villiparsat puskevat maasta jo huhtikuun puolella, mutta varjoisemmilta paikoilta niitä löytää vieläkin.

Maitohorsma on yksi monikäyttöisimmistä villivihanneksistamme.

Maitohorsma on saanut nimensä uskomuksesta, jonka mukaan kasvi parantaa lehmien maidontuotantoa. Ravinteikkaana kasvina sitä onkin lisätty lehmien ruokaan. Myös me ihmiset voimme nauttia tästä monipuolisesta ja yleisyytensä vuoksi aliarvostetusta kasvista. Esimerkiksi naapurissamme Venäjällä maitohorsmatee on erityisen suosittua. Hiostetuilla maitohorsmanlehdillä on jopa väärennetty mustaa teetä ja Venäjällä metsiä on aikoinaan kaadettu maitohorsmaviljelysten tieltä.

Rentun ruusuja kannattaa poimia lautaselle.

Maitohorsma on maarönsyllinen, suuria kasvustoja muodostava, monivuotinen ruoho, joka kasvaa 50-150 cm korkeaksi. Lehtiruodittomat, ehytlaitaiset, kaljut ja suikeat lehdet kasvavat varrella kierteisesti. Maitohorsman näyttävä kukkaterttu muodostuu purppuranpunaisista ja joskus vaaleanpunaisista tai jopa valkoisista kukista. Kasvin hedelmä on putkimainen, tiheäkarvainen, 5-8 cm pitkä kota. Siemenet ovat lenninhaivenellisia.

Maitohorsman versot eli kotimaiset villiparsat ovat sesongissa juuri nyt.

Maitohorsma on varsin monikäyttöinen kasvi ja siitä voidaan käyttää kaikki kasvinosat. Erityisesti juuri nyt sesongissa olevat nuoret versot ovat jännittävää herkkua. Niitä voidaan käyttää parsan tapaan. Meidän mielestämme ne ovat parhaimmillaan nopeasti ryöpättyinä ja pannulla suolan ja sitruunan kanssa kuullotettuina. Ryöppäys ja hapan sitruuna taittavat versojen hieman karvasta makua. Myös voimakkaan makuinen, pitkään kypsytetty juusto tekee hyvää versoille. Aivan nuoria versoja voi syödä myös raakana.

Kurkkaa villivihanneskursseiltamme täältä miten erotat maitohorsman versot samoilla paikoilla viihtyvän ranta-alpin versoista ja mitä kaikkea muuta maitohorsman eri osista voikaan valmistaa kesän edetessä.

Jaa kokkailusi somessa #ripauksenvillimpi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Vieritä ylös