Viikon villiyrtti: Litulaukka

Litulaukka

Alliaria petiolata

Maailman vanhin mauste, maultaan voimakkaan pirteä litulaukka kuuluu kestosuosikkeihimme. Kasvi on kevään ensimmäisiä villejä herkkuja ja voi lämpimillä paikoilla pilkistää maasta säistä riippuen jo huhtikuun alkupuoliskolla. Tänä vuonna litulaukan ensimmäiset versot alkavatkin olla poimittavassa koossa juuri nyt. Väitämme, että jos tätä yrttiä myytäisiin kauppojen vihannesosastoilla, se olisi varma hitti.

Litulaukka on monelle uusi tuttavuus, koska sen levinneisyys maassamme on varsin suppeaa. Kasvi viihtyy suomalaisten pisimpään asuttamilla seuduilla Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Muualla sitä esiintyy vain hyvin satunnaisesti. Litulaukka on kuitenkin esiintyessään varsin yleinen ja satoisa, joten sitä ei missään nimessä kannata ohittaa, jos sattuu asumaan tai mökkeilemään kasvin levinneisyysalueella. Ainakin Varsinais-Suomessa kasvia tuntuu kasvavan miltei joka toisen pensaan juurella tai sitä pursuaa puutarhojen lauta-aitojen raoista jalkakäytävänkin puolelle.

Litulaukan ulkonäkö muuttuu kasvukauden edetessä.

Litulaukan kaikki osat ovat syötäviä, eikä sen maku muutu monen muun kasvin tapaan kitkeräksi kasvukauden edetessäkään. Pitkän talven jälkeen kaikkein parhaimmalta maistuvat silti aina kevään ensimmäiset nuoret versot, jotka ovat parhaimmillaan nyt. Litulaukan maku on voimakkaan valkosipulinen ja sinappinen, kuten englanninkielinen nimi garlic mustard antaa ymmärtää.

Litulaukka on voimakkaan makunsa puolesta villiyrtti sanan varsinaisessa merkityksessä. Vaikka monia muita kasveja voidaan käyttää vihanneksina ja pääraaka-aineina monissa ruoissa, kannattaa litulaukkaan tutustua pikkuhiljaa ja käyttää sitä mausteenomaisesti, jotta ei suotta säikähdä sen pikanttia makua. Meidän mielestämme kasvi on parhaimmillaan tuoreena käytettynä, vaikka se kestääkin kevyttä kuumennusta.

Litulaukka muistuttaa maultaan valkosipulia ja sinappia.

Aluksi voi kokeilla lisätä kasvia vaikka voileiville ja salaatteihin tuomaan makua ja ravinteikkuutta lautaselle. Litulaukasta ja vaikkapa vuohenputkesta tai jostakin muusta miedomman makuisesta kasvista syntyy blenderissä nopeasti myös pesto. Litulaukkapestoa voi levittää leivälle tai pyöräyttää siitä pastan lounaaksi. Viimeistele annos lopuksi kauniilla lehdillä.

Litulaukasta syntyy blenderissä nopeasti monikäyttöinen pesto.

Haluatko oppia tunnistamaan litulaukan ja erottamaan sen varmasti muista samankaltaisista kasveista? Kurkkaa lisätietoa, vinkkejä ja reseptejä täältä. Villivihanneskurssillamme opit muun muassa valmistamaan litulaukkasuolaa tai perunasalaattia litulaukkamajoneesilla.

Keväinen litulaukka-perunasalaatti

neljälle

Ainekset

1 kg kiinteitä perunoita
250 g kirsikkatomaatteja
reilu kourallinen tuoretta pinaattia
pieni nippu kevätsipulia
noin 1 dl kapriksia

Litulaukkapesto

kourallinen litulaukan lehtiä
kourallinen vuohenputken lehtiä (tai tuoretta pinaattia) 
½ dl cashewpähkinöitä
1 rkl ravintohiivahiutaleita (tai voimakkaan makuista juustoraastetta)
1 dl hyvää oliiviöljyä
ronski ripaus suolaa ja pippuria
1 sitruunan kuori raastettuna
tilkka sitruunamehua

Viipaloi pestyt perunat kuorineen suupalan kokoisiksi ja keitä ne kypsiksi hyvin suolatussa vedessä. Jätä perunat jäähtymään ja valmista sillä välin pesto.

Huuhtele villiyrtit ja anna niiden kuivahtaa hetki keittiöpyyhkeen päällä. Paahda cashewpähkinöitä kuivalla pannulla, kunnes ne ruskistuvat hieman. Säästä osa litulaukan- ja vuohenputkenlehdistä koristeeksi. Laita kaikki peston ainekset blenderiin ja aja sopivan tasaiseksi. Voit käyttää myös sauvasekoitinta. Lisää tarvittaessa öljyä, jotta saat koostumuksesta sopivaa. Peston villi maku on hyvin voimakas, mutta perunat kesyttävät sen kyllä.

Sekoita pesto hieman jäähtyneisiin perunoihin. Halkaise kirsikkatomaatit pitkittäin ja pilko kevätsipuli pieneksi. Sekoita loput salaatin ainekset yhteen ja anna maustua kylmässä vähintään pari tuntia. Koristele ennen tarjoilua litulaukan ja vuohenputken lehdillä.

Perunasalaatti paranee maustuessaan, joten voit hyvin valmistaa sen jo edellisenä päivänä ja koristella juuri ennen tarjoilua. Tarjoa keväinen litulaukka-perunasalaatti vaikka kasvisnakkien kanssa vappubrunssilla.

Jaa kokkailusi somessa #ripauksenvillimpi.

2 kommenttia

    • Hei Pirjo!

      Kiitos hyvästä kysymyksestä ja pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Onnittelut myös hyvästä löydöstä!

      Litulaukka on kaksivuotinen kasvi ja kasvattaa ensimmäisenä vuonna kuvailemasi kaltaisen yhden suuren lehden. Tänä kesänä olosuhteet ovat olleet erityisen suotuisat ja litulaukan lehdet tuntuvat olevan tavanomaista kookkaampia. Litulaukka pitää kuohkeasta ja typpipitoisesta mullasta ja ilmestyy usein paikkoihin, joissa maata on hiljattain muokattu.

      Seuraavana keväänä kasvi on ensimmäisten joukossa puskemassa herkullista vihreää meidän keräilijöiden iloksi. Usein litulaukka tuntuu kasvavan miltei ainoana kasvina ensimmäiset pari vuotta, kunnes muut kasvit ottavat hiljalleen vallan. Pääset mahdollisesti siis nauttimaan litulaukkapellon antimista heti alkukeväästä!

      Myös ensimmäisen vuoden lehtiä voi hyvin käyttää, mutta keväällä ne ovat erityisen herkullisia!

      Aurinkoisin terveisin,

      Annika

Vastaa

Vieritä ylös