metsäkuusi eli kuusi

Picea abies

Ruotsi: Gran

Englanti: Norway spruce

Saksa: Fichte

Heimo: Mäntykasvit – Pinaceae

Kuusi on viralliselta nimeltään metsäkuusi, mutta epämuodollisissa yhteyksissä ja arkipäiväisessä käytössä puuta nimitetään tutummin vain kuuseksi. Neljäsosa metsistämme on kuusivaltaisia, ja kuusella on kulttuurissamme erityinen asema joulupuuna. Kuusen tunnistaminen siis tuskin tuottaa ongelmia, mutta harva osaa silti hyödyntää sitä ravintona, vaikka kuusenkerkkien eli puun vuosikasvainten syötävyydestä olisikin kuullut puhuttavan. Ainavihantana kasvina kuusesta saa lisämakua ruokapöytäänsä ympäri vuoden.

Jos ensimmäinen mielikuva kuusen syömisestä on kuivien neulasten popsiminen sellaisenaan, niin anna meidän toki kertoa lisää ja muuttaa käsitystäsi tästä monipuolisesta puusta. “Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt…”, kuten teddykarhujen huviretki -laulussa lauletaan. Tutustu alta ensimmäisessä videossa kuusten mielenkiintoiseen maailmaan!

Pihka tehoaa jopa sairaalabakteerina tunnettuun MRSA:han.

Ei ole sinänsä ihme, että kuusen parantavat vaikutukset ovat olleet tuttuja jo esivanhemmillemme, sillä metsissämme kasvaa niin paljon kuusia. Vaikka puu saattaakin olla helposti tunnistettavissa kuuseksi, on niitä monenlaisia. Metsäkuusi jaetaankin kahteen alalajiin: Etelä-Suomessa vallitsevaan euroopanmetsäkuuseen (ssp. abies) ja siperianmetsäkuuseen (ssp. obovata), jota tavataan Pohjois-Suomessa. Siperiankuusi on kapealatvainen ja sopeutunut kestämään suuriakin lumikuormia. Se kasvaakin vain noin 20 metriä korkeaksi, kun euroopankuusi saattaa kasvaa 30-metriseksi.

Kuusella on paljon parantavia ominaisuuksia.

Kuusenkerkät ovat varsin C-vitamiinipitoisia herkkupaloja, ja niitä poimitaan talteen alkukesästä.


Seuraavilla oppitunneilla käymme läpi kuusen tärkeimpiä tuntomerkkejä sekä vaikutuksia terveyteen. Lisäksi kerromme mistä ja milloin kuusta kannattaa kerätä ja miten sitä voi käyttää hyödyksi keittiössä.

Vastaa

Vieritä ylös